Erityisasiantuntija Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmästä kokosi päivän annin seuraavasti:
Eri lähtökohdat yhteisöasumiseen
Yhteisöasuminen on alkanut kiinnostaa eri puolilla Suomea niin nuoria kuin vanhempiakin. Kokenut yhteisöasuja MEP Tarja Cronberg kertoi, mistä syistä eri Pohjoismaissa on kiinnostus lähtenyt. Tanskassa haluttiin lasten parasta eli ihmisten haluttiin olevan vuorovaikutuksessa keskenään. Ruotsissa aihetta lähestyttiin arjen sujuvuuden näkökulmasta. Eli sen sijaan, että jokainen paistaa kotonaan oman hellan äärellä lihapullat perheelleen, on järkevämpää paistaa lihapullat yhdessä isossa keittiössä.
Suomessa, jossa yhteisöasuminen on alkanut kiinnostaa myöhemmin kuin Tanskassa ja Ruotsissa, on yhteisöasuminen huomattavasti harvinaisempaa. Suomessa liikkeelle lähdettiin aatteellisesta auttamisesta. Suomessa myös ekologinen näkökulma on vahvaa.
Edellyttää sopimista
Yhteisöasumisen onnistuminen edellyttää asukkailta asioiden yhdessä päättämistä eli kokouksien pitämistä. Tästä kertoi aihetta TTY:ssä tutkinut Anna Helamaa. Jokapäiväiset ja kaikkia asukkaita tasapuolisesti kohtelevat rutiinit eivät siis synny itsestään, vaan edellyttävät järjestelmällisyyttä. Tämä saattaa tulla yllätyksenä usealle yhteisöasumisesta kiinnostuneelle.
Yhteisöasumisen määritelmä sisältää eri näkökulmia. Yhteistoiminnassa osa asumiseen liittyvästä ja vapaa-ajan toiminnasta on järjestetty naapureiden kanssa yhteisesti. Myös asukkaiden yhteisesti hallittu ulko- ja sisätila eli yhteistilat liittyvät asiaan. Yhteisöllinen organisaatio tuo asukkaille tiettyjä velvoitteita ja vastuita, koska se pyrkii yhteisöllisyyteen tietyillä toimintatavoilla. Myös yhteistoiminnan sekä yksityisen/jaetun tilan määrä voi vaihdella tapauksittain.
Esimerkkejä iäkkäiden henkilöiden yhteisöllisestä asumisesta maatilojen yhteydessä kertoi MTT:n erikoistutkija Winfried Schäfer. Hänen esimerkkinsä olivat muun muassa Saksasta ja Itävallasta. Esimerkkikohteissa oli yhdistetty muun muassa maanviljelyä, myymälätoimintaa, hotellitoimintaa sekä vanhusten aktivointia. Kohteita tutkimalla oli päädytty mm. siihen, että omistettaessa maan yhdessä, vältytään sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tilan uudelleenostolta. Lisäksi lisätuloja voidaan saada myymällä palveluita maaseudusta ja maanviljelystä kiinnostuneille.
Aurinkoenergiasta edullisinta 10–20 vuodessa
Joka puolella maailmaa tapahtuvat suuret muutokset varmistavat, että kehitystyö energiantuotannon tehostamiseksi jatkuu. Aihetta käsitelleen Aalto-yliopiston Jukka Paateron mukaan aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat tippuneet 10 vuodessa noin neljännekseen. Muutos tulee jatkumaan voimakkaana, ja 10–20 vuoden päästä tulee olemaan ”tyhmää” olla valitsematta sitä energiantuotantovälineeksi. Tällä hetkellä rakentamista suunnittelevien kannattaisikin selvittää, millaisia ratkaisuja esimerkiksi rakennuksen muodossa olisi järkevää tehdä, jos myöhemmin haluaa aurinkoenergian hyödyntäjäksi.
Energiatehokkuudessa tärkeintä rakentamisen laatu
Puurakentamisessa etsitään koko ajan keinoja, joilla kehittää muun muassa energiatehokkuutta ja asumisviihtyvyyttä. Aalto-yliopiston Puurakentamisen professori Pekka Heikkinen kuitenkin totesi, että energiatehokkuuteen vaikuttaa ratkaisevat rakentamisen laatu: jos rakentamisvaiheessa tehdään virheitä, on myöhemmin kallista ja ehkä hankalaakin lisätä energiatehokkuutta.
Miten itse haluat asua vanhana?
Saarijärvellä ryhdyttiin kehittämään vanhuksien asumista väliotsikossa näkyvällä kysymyksellä. Siihen tuli vastauksena mm. seuraavat sanat: itsemääräämisoikeus, turvallisuus, omatoimisuus, ryhmään kuuluminen ja valinnan vapaus. Tämän perusteella ryhdyttiin valmistelemaan yhteisöllistä asumisoikeusyhdistystä, joka rakentaa hyvälle paikalle Saarijärven keskustaan kerrostalon puusta yhteistoimintatiloineen.
Hankkeen puuhamies Reijo Pesonen kertoi valmisteluprosessista, jota on käyty niin tulevien asukkaiden kuin eri viranomaistenkin kanssa. Ongelmaksi on tullut mm. rahoituksen saaminen, koska esimerkiksi ARA tukee asumisoikeusrakentamista vain suurimmilla kasvupaikkakunnilla. Usko talon valmistumiseen on projektin toteuttajilla kova, mutta työtä on vielä edessä. Lisätietoja kohteesta saa osoitteesta www.omatoimi.fi
Maaseutuasumisessa mahdollisuuksia!
Päivän puheenvuorot ja käsitellyt aiheet osoittivat, että maaseutuasumisella on tulevaisuudessakin mainiot edellytykset, jos se sallitaan.
Yhteisöasumisessa voidaan tapauskohtaisesti päättää, kuinka paljon naapureihin turvaudutaan päivän, viikon tai vuoden aikana. Maatilatkin ovat esimerkiksi vanhuksille virikkeellisiä ympäristöjä. Toisaalta teknistä kehittämistä niin rakentamisessa kuin energiantuotannossa tehdään omakotitalon mittakaavassa – ei siis pelkästään rivi- tai kerrostalojen.
Kun omakotiasumisen energiatehokkuutta parannetaan ja kielteisiä ympäristövaikutuksia pienennetään, vaikuttaa se myönteisesti samalla myös maaseutuasumisen vaikutuksiin. Muistetaan tämä, kun mietitään maaseudun kehittämistoimia.
Päivän esitysten kalvot löydät tästä linkistä.
Lähde: http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/maaseutuasuminen/asuinmaaseutu-seminaarit/asuinmaaseutu_2013
Kuvat: Kolman Koto -hanke
