Teimme matkan Keski-Suomeen toukokuun alussa benchmarking idealla.
Benchmarking on
vuorovaikutteinen menetelmä, jossa otetaan esimerkkiä hyviltä esikuvilta.
Benchmarking ei ole suoraan toisten kopioimista tai jäljittelyä, vaan sen tarkoituksena
on hyötyä toisen onnistumisista ja hyödyntää näitä oppeja oman toiminnan
parantamiseksi. Benchmarkingin tehokkuus perustuu ihmisen perusominaisuuksiin,
kuten matkimiseen ja opitun soveltamiseen.
Tämä oli
tarkoitus myös tällä matkalla. Nähdä vierailukohteiden toimintatapoja ja soveltaa
niiden parhaita puolia Kolman Koto-hankkeessa.
Keuruun ekokylän esittelijänä toimi Ritva Elo. Hän on myös yksi Keuruun ekokylän perustajajäsenistä.
Ensin ryhmämme tutustui ekokylän luomuviljelyn tuotoksiin. Tämän jälkeen teimme kiertokäynnin ekokylän eri rakennuksiin Ritvan kertoessa ekokylän historiasta ja tilojen käytöstä.
Ritva kertoi kuinka yhteisön asukkaaksi
tullaan portaittain sekä siitä miten ekologisuus ja yhteisöllisyys ekokylässä
otetaan huomioon.
Ekokylässä on yhteisaamupalat
sekä ruokailut arkipäivinä sekä lounaat viikonloppuisin. Jokainen asukas
osallistuu vuorollaan näiden valmistukseen.
Yhteistila luo
yhteisöllisyyttä sekä ekologinen kasvisruokavalion noudattaminen.
Tuulenkylän asuinyhteisö
Jorma Häkkinen toimi meille esittelijänä Tuulenkylän asuinyhteisössä.
Tuulenkylän asuinyhteisön lähtökohtana oli Jyväskylän asuntomessut 1985. Vuonna 1981 perustettiin asuntomessutoimikunnan alaisuuteen Yhteisöllisen asumisen työryhmä.
Tuulenkylässä yhteisöllisyys merkitsee eri ihmisille eri
asioita. Yhteiset tilat, naapuruston pysyvyys ja kiinnostus yhteisiin asioihin
luovat puitteita yhteiselle tekemiselle, johon osallistuminen on vapaaehtoista.
Ainoa velvollisuus on talonmiesvuoro, joka osuu kohdalle noin kerran vuodessa.
Tuulenkylän alkuvuosina yhteisöllisyys rakentui suurelta
osin lasten ja päiväkodin ympärille. Vuosien varrella lapset ovat kasvaneet ja
monet nuoret ja aikuiset ovat muuttaneet pois.
Yhteisöllisyys ilmenee
esimerkiksi talkoina, juhlina (lasten karkkisuunnistus), yhteissaunomisena
(isäntien yhteiset lenkki-illat), yhteisruokailuna, naapuriapuna ja muuna
yhteisenä tekemisenä. Talkoilla kunnostetaan pihaa pari - kolme kertaa
vuodessa. Talkoilla on rakennettu mm. roska- ja pyöräkatokset.
Matka herätti vierailijoissa uusia ajatuksia ja näkemyksiä, joista kotimatkalla sitten keskustelimme.
Lisää kuvia matkalta nähtävissä tästä linkistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti