Suomalaiset näkevät maaseudun dynaamisena alueena, jossa on mahdollisuus
kehittää uudenlaisia palveluja ja elinkeinoja, ja yhdistää näihin
luonnon rauhasta nauttiminen ja muita hyvän elämän aineksia, selviää
työ- ja elinkeinoministeriön 23.1.2014 julkaisemasta Maaseutu 2014
-barometristä.
Maaseudulla on tärkeä rooli suomalaisten elämässä
nyt ja tulevaisuudessa. Eri vastaajaryhmät näkevät, että maaseudun
merkitys Suomelle tulevaisuudessa jopa lisääntyy nykyisestä.
Maaseudulla
nähdään olevan potentiaalia monien nykyisten ja uusien
liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen. Erityisesti uusiutuvan
energiantuotannon, lähiruoan ja siihen liittyvien palvelujen sekä
elämys- ja virkistyspalvelujen mahdollisuuksien nähdään paranevan
voimakkaasti. Maaseutua pidetään hyvänä toimintaympäristönä myös
innovatiiviselle yrittäjyydelle.
Suomalaisten mielikuva
maaseudusta on erittäin myönteinen. Maaseutuun liitetään vahvasti
luonto, aitous ja hyvä elämä. Myös ympäristöystävällinen elämäntapa
liitetään maaseutuun. Sen sijaan negatiivisia määreitä, kuten stressiä
ja kansantalouden rasitteena olemista, maaseutuun ei liitetä. Maaseudun
ja kaupunkien nähdään täydentävän toisiaan.
Matkailu, biotalous, energiantuotanto ja kaivosteollisuus tuovat työtä maaseudulle
Maaseutukatsaus
2014 ennakoi, että maaseutualueilla tuotetaan jatkossa yhä enemmän
esimerkiksi matkailuun, biotalouteen, energian tuotantoon ja
kaivosteollisuuteen liittyviä tuotteita ja palveluita. Ne myös tuovat
maaseudulle lisää työpaikkoja. Yksityisiin palveluihin ja jalostukseen
syntyy uusia yrityksiä.
Maataloudessa tilojen määrä vähenee edelleen, mutta maatalouden kokonaistyöllistävyys ei vähene samaa tahtia.
Lisääntyvät
elintarvikeskandaalit monikansallisissa tuotantoketjuissa sekä kestävä
kehitys, paikallisuus ja elintarviketurvallisuus vauhdittavat lähiruoan
kysyntää.
Uusiutumattomien luonnonvarojen niukkuus vauhdittaa
vihreän talouden sekä biotalouden kehitystä. Bioaikakausi nostaa
maaseutualueet uuden innovoinnin keskiöön.
Palvelujen tuotantoon maaseudulla tarvitaan uusia ratkaisuja
Etäisyydet
julkisten palvelujen toimipisteisiin ja muihin palveluihin ovat
maaseudulla pidentyneet. Tulevaisuuden näkymänä on, että omaehtoisesta
palveluiden järjestämisestä sekä sähköisistä palveluista saadaan uusia
ratkaisuja koettuihin ongelmiin.
Katsauksessa ennakoidaan, että
maaseudun paikallisyhdistykset huolehtivat muun muassa kimppakyytien ja
yhteiskuljetusten järjestämisestä. Omaehtoiseen palvelujen
järjestämiseen syntyy osuuskuntia ja yrityksiä.
Palveluvalikoimassa
yleistyvät hybridi-palvelut, jolloin osa palveluihin liittyvistä
toimista hoidetaan kasvokkain ja osa verkon kautta sähköisinä
palveluina. Palveluja tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen
sektorin yhteistyönä.
Maaseutuasuminen houkuttaa, mutta samaan aikaan maaseudun väkiluku on vähentynyt
Maaseutuasuminen
nähdään houkuttelevana ja sille on kysyntää. Joka kolmas barometrin
vastaaja haluaisi asua vakituisesti maaseudulla, mutta tällä hetkellä se
toteutuu vain viidenneksellä. Samaan aikaan maaseudulla asuva väestö on
kuitenkin vähentynyt.
Maaseutukatsauksessa ennakoidaan, että
maaseutualueet muuttuvat entistä enemmän ”asumisen maaseuduksi” eli
suurin osa maaseudulla asuvista käy muualla töissä. Erityisesti
kaupunkien kehysalueilla ja muilla kaupunkien lähellä sijaitsevilla
maaseutualueilla tämä kehitys korostuu.
Mitä ovat maaseutukatsaus ja -barometri?
Työ-
ja elinkeinoministeriön ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän
julkaisema maaseutukatsaus esittää poikkileikkauksen Suomen maaseudun
tilanteesta, ennakoi maaseutualueiden tulevaa kehitystä sekä kuvaa
maaseutupolitiikan kokonaisuutta. Katsauksessa analysoidaan
tilastoaineistoja sekä maaseudun pysyville asukkaille tehdyn kyselyn
sekä maaseutukysymysten asiantuntijoiden kanssa toteutettujen työpajojen
tuloksia.
Julkaisu on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa
www.tem.fi/julkaisut
Maaseutubarometri
täydentää maaseutukatsauksen tuottamaa tietopakettia suomalaisten
näkemyksillä maaseudun merkityksistä. Barometri on jatkoa Sitran
Maamerkit-ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteuttamalle
Maamerkit-barometrille.
Maaseutu 2014 -barometrin tulokset on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa
www.tem.fi/maaseutu
Lisätietoja:
maaseutuylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, TEM, puh. 029 504 7008
tutkija Jouni Ponnikas, Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA puh. 040 574 0804 (Maaseutukatsaus 2014)
tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen, Taloustutkimus Oy, puh. 050 375 9008 (Maaseutu 2014-barometri)
tutkimusjohtaja Pauliina Aho, Taloustutkimus Oy, puh. 040 588 4472 (Maaseutu 2014-barometri)