TYKKÄÄ KOLMAN KODOSTA FACEBOOKISSA

perjantai 17. toukokuuta 2013

Benchmarking-matka Keuruun ekokylä & Tuulenkylän asuinyhteisö



Teimme matkan Keski-Suomeen  toukokuun alussa benchmarking idealla.

Benchmarking on vuorovaikutteinen menetelmä, jossa otetaan esimerkkiä hyviltä esikuvilta. Benchmarking ei ole suoraan toisten kopioimista tai jäljittelyä, vaan sen tarkoituksena on hyötyä toisen onnistumisista ja hyödyntää näitä oppeja oman toiminnan parantamiseksi. Benchmarkingin tehokkuus perustuu ihmisen perusominaisuuksiin, kuten matkimiseen ja opitun soveltamiseen.
















Tämä oli tarkoitus myös tällä matkalla. Nähdä vierailukohteiden toimintatapoja ja soveltaa niiden parhaita puolia Kolman Koto-hankkeessa.

















Keuruun ekokylän esittelijänä toimi Ritva Elo. Hän on myös yksi Keuruun ekokylän perustajajäsenistä.

Ensin ryhmämme tutustui ekokylän luomuviljelyn tuotoksiin. Tämän jälkeen teimme kiertokäynnin ekokylän eri rakennuksiin Ritvan kertoessa ekokylän historiasta ja tilojen käytöstä.

















Ritva kertoi kuinka yhteisön asukkaaksi tullaan portaittain sekä siitä miten ekologisuus ja yhteisöllisyys ekokylässä otetaan huomioon.
Ekokylässä on yhteisaamupalat sekä ruokailut arkipäivinä sekä lounaat viikonloppuisin. Jokainen asukas osallistuu vuorollaan näiden valmistukseen.
Yhteistila luo yhteisöllisyyttä sekä ekologinen kasvisruokavalion noudattaminen.


Tuulenkylän asuinyhteisö  

 

 

 

   












Jorma Häkkinen toimi meille esittelijänä Tuulenkylän asuinyhteisössä.

Tuulenkylän asuinyhteisön lähtökohtana oli Jyväskylän asuntomessut 1985. Vuonna 1981 perustettiin asuntomessutoimikunnan alaisuuteen Yhteisöllisen asumisen työryhmä.

















Tuulenkylässä yhteisöllisyys merkitsee eri ihmisille eri asioita. Yhteiset tilat, naapuruston pysyvyys ja kiinnostus yhteisiin asioihin luovat puitteita yhteiselle tekemiselle, johon osallistuminen on vapaaehtoista. Ainoa velvollisuus on talonmiesvuoro, joka osuu kohdalle noin kerran vuodessa.




















Tuulenkylän alkuvuosina yhteisöllisyys rakentui suurelta osin lasten ja päiväkodin ympärille. Vuosien varrella lapset ovat kasvaneet ja monet nuoret ja aikuiset ovat muuttaneet pois.
Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi talkoina, juhlina (lasten karkkisuunnistus), yhteissaunomisena (isäntien yhteiset lenkki-illat), yhteisruokailuna, naapuriapuna ja muuna yhteisenä tekemisenä. Talkoilla kunnostetaan pihaa pari - kolme kertaa vuodessa. Talkoilla on rakennettu mm. roska- ja pyöräkatokset.

Matka herätti vierailijoissa uusia ajatuksia ja näkemyksiä, joista kotimatkalla sitten keskustelimme.

Lisää kuvia matkalta nähtävissä tästä linkistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti