Matka ELMA - messuille peruuntuu

Valitettavasti ennakkoon ilmoittautumisia ei tullut ELMA-messumatkalle riittävästi.
Joten joudumme perumaan reissun.

Laajakaistakysely joroislaisille - vastaa 10.11. mennessä

Mari Kososen kirjoittama juttu Joroisten Lehdessä 24.10.2013.

Kyselyyn pääsee vastaamaan tästä linkistä.

Lisätietoja aiheesta: Markulta puh. 040 661 8005

ELMA - messuille 23.11.2013

Kolman Koto -hanke järjestää benchmarking matkan maaseutumessuille Helsinkiin.

Matkaan lähdetään klo 8.00 Joroisten torilta. ja paluumatka alkaa Helsingistä klo 17.45.

Haetaan idoita niin omien messujen järjestämiseen kun maaseudun kehittämiseen.
Messuilla kuullaan mm. kuinka koivusta tehdään kangasta, kuinka puusta saadaan valmistettua dieseliä.
Mahdollisuus tutustua DIY Showroom on uudenlainen inspiraatioyhteisöön käsityöläisille.

Paluumatkalla kerätään mukana olijoiden ideat yhteen ja hyödynnetään niitä mahdollisuuksien mukaan Kolman Koto -hankkeessa.

Messujen kotisivuille tästä linkistä.

Mikä saisi sinut muuttamaan synnyinseudullesi?

Millaisilla lupauksilla kunnat voisivat houkutella paluumuuttajia?
YLE:n juttu kertoo Säkylän päätöksestä kohdentaa markkinointi synnyinseuduilta pois muuttaneille.
Asiasta on käyty myös vilkasta keskustelua.

Lue juttu tästä linkistä.


Paluumuutot 2012 tulokunnan mukaan
Maaseutumaisissa kunnissa syntyneiden muutto kaupungeista ja taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiin kuntiin     

(Keskiväkiluku = vuoden alun ja lopun väkilukujen keskiarvo)
        

Tulokunta                Paluumuutot     Keskiväkiluku     Paluumuutot /1000hlö
Joroinen - Jorois            70                    5317                       13,2


 Lähde: Tilastokeskus

Kymmenen hyvää syytä hankkia valokuituliittymä

1.Valokuitu on ainut mahdollisuus turvata riittävän tehokas ja varmatoiminen tietoliikenneyhteys haja-asutusalueelle (nopeus 100/100 Mb)

2. Etäisyys ja kuormitus eivät vaikuta tiedonsiirron nopeuteen

3. Valokuituyhteys on monipalveluverkko; puhelut, TV, Internet, videot, hyvinvointipalvelut, turvallisuus

4. Valokuitu mahdollistaa liikkuvan kuvan, vuorovaikutteisuuden ja luotettavuuden, mikä parantaa palveluiden käytettävyyttä

5. Valokuituyhteys mahdollistaa vaativan etätyön ja lisää maaseudun palvelutuottajien liiketoimintamahdollisuuksia

6. Täysipainoinen verkko-opiskelu ja sosiaalisen median käyttö edellyttävät valokuituyhteyttä

7. Valokuituyhteys on sijoitus pitkälle tulevaisuuteen - nostaa myös kiinteistön arvoa

8. Alueen kylien arvostus ja kiinnostavuus nousevat, samat palvelut kuin taajamissa ovat saatavilla sähköisenä varmatoimisella yhteydellä

9. Yhteiskunta "pakottaa" kansalaiset käyttämään Internettiä - mieti,millaiset pankkipalvelut olivat kymmenen vuotta sitten

10. Yhteiskunnan tarjoama taloudellinen tuki, sekä liittyjän saama kotitalousvähennys ovat nyt mahdollisia.

Teksti on kopioitu Sadan megan maakunta -hankkeen sivuilta. Teksti perustuu pitkälti Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun materiaaleihin.

Yhdistyksen perustaminen - rahaliikenne

Kun yhteisöllisen asumisen hanke lähtee liikkeelle, on heti alkuvaiheessa tarpeen järjestäytyä yhdistykseksi.
Yhdistyksen perustamisvaiheessa täytyy päättää myös miten yhdistyksen rahaliikenne hoidetaan.
Yhdistyksen tulisi pystyä keräämään jäsenmaksut ja muutakin rahaliikennettä tulisi pystyä hoitamaan.

Takana ovat ne ajat, jolloin yhdistykset saivat tilin käyttöön ilman palvelumaksuja. Tosin pakettiin kuuluu myös jonkinlainen kortti. Palvelumaksut vaihtelevat pankeittain ja samalla saatetaan tarjota myös jotain henkilökohtaisia etuja esimerkiksi tilinkäyttöoikeuden haltioille.

Nyt netin kautta on tarjolla myös Holvi verkkopankki, jonka avulla voidaan hoitaa yhdistyksen budjetointi, jäsenmaksujen kerääminen, tukituotteiden myynti verkkokaupassa tai yhdistämällä se yhteisörahoituspalveluun voidaan kerätä yhteisörahoitusta omalle hankkeelle.

 

Holvi verkkopankki

Holvi.com on uuden sukupolven verkkopalvelu, jossa voit maksaa laskuja, lähettää laskuja asiakkaille sekä perustaa verkkokaupan helposti ja nopeasti.


Palvelusta löytyy valmiita tilipohjia, joista voi valita tilin joka tukee toimintaasi. Kuten yhdistys, koulutus, tapahtuma ja yhteisörahoitus.

Palvelun hinnoittelu

Palvelun käyttö maksaa 0,9 € per tapahtuma (laskun lähetys tai ostolaskun maksaminen palvelusta)
 
Tuotteen myynti verkkokaupasta maksaa saman 0,9 € + luottokorttimaksu (jos asiakas maksaa luottokortilla.) Kaupan perustaminen on ilmaista, joten maksu menee vain myydyistä tuotteista.


Käteisen rahan käsittely Holvi-palvelussa ei siis tällä hetkellä ole erityisen näppärää.

Käteisen tallettaminen

Palveluun ei voi suoraan tallettaa käteistä rahaa. Käteisen rahan tallettaminen onnistuu seuraavasti:

Talleta raha yhdistyksen jäsenen tilille.

Tee Holvi-palvelusta lasku jäsenelle. Laskun summaksi tulee talletettu rahamäärä

Jäsen maksaa laskun, jolloin raha siirtyy Holvi.com -palveluun.

Käteisen rahan nostaminen tililtä

Holvi-palvelusta ei voi nostaa käteistä rahaa. Yhdistyksen toimintaa varten suositeltavaa on rahaliikenteen hoitamista kulukorvauksilla. Lähetä linkki kulukorvauslomakkeeseen suoraan Holvi-tililtä. Tarvitset vain henkilön etu- ja sukunimen sekä sähköpostiosoitteen.


Vastaanottaja täyttää kulukorvaus lomakkeeseen kulukorvauksen aiheen, tositteen summan, päivämäärän ja kuvauksen rahan käyttötarkoituksesta, sekä tilinsä IBAN ja BIC -tiedot. Lisäksi lomakkeeseen liitetään kuva kuitista tai maksetusta laskusta. Samaan hakemukseen voi liittää useita tositteita.


Kulukorvaushakemus saapuu Holvi-tilille. Voit hyväksyä tai hylätä kulut tosite kerrallaan ja maksaa rahat ulos saman tien.



Katso Nuorille Yrittäjille tehty esittelyvideo Holvin käytöstä.

Holvi.com -palvelun esittely NY-yrittäjille from Nuori Yrittäjyys on Vimeo.

Lue tästä kuinka teet Holvi-tilistä yhdistyksen, yrityksen tai muun oikeushenkilön virallisen tilin.

Lähteet:

www.prh.fi
https://holvi.com
http://ny-yritys.fi/ny_yrittaja/rahaliikenne/holvi/

Kansalaisista leivotaan liikennöitsijöitä

Kimppakyydeillä yritetään tehostaa joukkoliikennettä

Helsinki 16.9.2013

Kansalaisten itse tuottamilla kyydeillä joukko- ja henkilöliikenteestä voisi tehdä tehokkaampaa, ehdotetaan Liikenneviraston tilaamassa selvityksessä.

Selvityksessä esitellään kuusi tulevaisuudennäkymää. Tavoitteina on yksityisautoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen turvaaminen maaseudulla.

Ehdotuksia kommentoi Liikenneviraston kehittämispäällikkö Juuso Kummala.

Selvityksen on tehnyt infrasektorin yritys Sito.

Turvataan joukkoliikenne

1. Yhteisöt järjestävät jäsenilleen kyytejä. Esimerkiksi kyläyhdistyksen jäsenet voivat olla sekä liikennepalveluiden tuottajia että käyttäjiä.
– Hankkeena tosi hyvä. Tulevaisuudessa suosio voi kasvaa, koska nuoret sukupolvet ovat huomattavasti yhteisöllisempiä.

2. Kannustetaan kimppakyyteihin. Kyyditsijä saisi matkasta verottajan asettaman kilometrikorvauksen eikä vain bensarahaa. Kimppakyytejä välittävää yritystä motivoitaisiin palkitsemalla pienellä osuudella jokaisesta matkasta.
– Hanke vaatisi lainsäädännön muuttamista. Pelkona on, että harmaa talous lisääntyy ja taksiliikenne muuttuu turvattomaksi.

3. Kaikki hyödynnettävissä oleva liikenne löytyy samalta nettisivulta. Kimppakyytejä välittävien sivustojen tiedot kerättäisiin samalle sivustolle joukkoliikenteen aikataulujen kanssa.
– Tämä on viranomaisen kannalta kaikkein helpoimmin toteutettavissa. Kyytien tarjonta varmasti lisääntyisi.

Vähennetään yksityisautoilua

4. Harrastusseurat järjestävät kimppakuljetuksia jäsenille taksilla tai bussilla. Vanhemmat ostavat itselleen lisää vapaa-aikaa maksamalla jaetuista kyydeistä.
– Tällaista kokeilua on tehty jo. Taksiyrittäjän, seuran ja perheen on vain neuvoteltava, kuka maksaa ja kuinka paljon.

5. Yhdellä kortilla voi maksaa kaikki matkat. Esimerkiksi paikallisbussin 30 euron kuukausikorttiin voisi lisätä 10 eurolla seutuliikennettä, 20 eurolla taksikilometrejä ja 15 eurolla mahdollisia tiemaksuja.
– Juuri noin sen pitäisi olla. Mutta mikä olisi riittävän iso taho, että pystyisi tämän tarjoamaan?

6. Kimppakyydin voi hankkia lennosta. Reaaliaikaisella kimppakyytijärjestelmällä autoilija voi poimia kyytiinsä porukkaa matkan varrelta. Suomessa toimisi parhaiten yritysten sisäisessä käytössä.
– Ongelma on siinä, että miten liiketoiminnasta saadaan järkevä bisnes palveluntarjoajalle, ilman että se kilpailee taksiliikenteen kanssa.

Lähde: STT